Ystävänpäivä lähestyy!
Julkaistu 31.1.2012
Helmikuun 14. juhlitaan ystävyyttä ja yhteisiä hetkiä. Muista sinäkin ystävää kortilla, pienellä lahjalla tai vaikka yhteisellä shoppailupäivällä viihtyisässä Veskassa. Pienistä iloista ja onnellisista hetkistä syntyy suuria muistoja. Hyvää ystävänpäivää!
Kuvia Pekka Haaviston vierailulta
Julkaistu 30.1.2012
Pekka Haavisto vierailee kauppakeskus Veskassa lauantaina 28.1. noin klo 15.45-16.30.
Julkaistu 27.1.2012
Tervetuloa jututtamaan ja kuuntelemaan Haavistoa!
Veskassa alkoi ale!
Julkaistu 1.1.2012
Tervetuloa tekemään mahtavia löytöjä edulliseen hintaan.
Joulun alla Veskassa tapahtuu
Julkaistu 22.11.2011
Lauantaina 26.11.
JOULUN JUHLAMUOTINÄYTÖS
Näytökset klo 12 ja 14
Lauantaina 10.12.
JOULUPUKKI TONTTUINEEN paikalla klo 10-16
JOULUISIA MUSIIKKIESITYKSIÄ
Ruotsalaisen yhteiskoulun oppilaat esiintyvät klo 13
Sunnuntaina 11.12.
JOULUPUKKI TONTTUINEEN – tule tapaamaan!
Korvatunturin väki paikalla la 10–16, su 12–16
Lauantaina 17.12
MADDALEENA, laulava ja tanssiva nukke joulutunnelmissa
Ihastuttavat esitykset 11.30, 13 ja 14.30
Nanso Group Pop Up -myymälä avattu
Julkaistu 15.11.2011
Nanso Group Pop Up -myymälä on avoinna:
ma-pe 10-19
la 10-17
su 12-16
Myymälä on auki 30.12.2011 asti
Nanson PÄKÄ-sarjan pussilakanat ja yöasut -30 %.
Halpa-Hallin joulunavaus
Julkaistu 07.11.2011
Torstaina 17.11.
Tarjolla kahvia, mehua ja luumutaskuja
Perjantaina 18.11.
Tarjolla kahvia, mehua ja pipareita
Lauantaina 19.11.
Tarjolla glögiä, mehua ja pipareita
Lasten jouluisia piirrustuksia otetaan vastaan 17.–19.11. jokaiselle
piirrustuksen palauttaneelle pieni yllätyspaketti
Tumppujen taivas, pipojen piilopaikka
Julkaistu 17.10.2011
Onko olemassa paikka, jonne kadonneet tumput, pipot, sateenvarjot ja sukat kerääntyvät? Sieltä löytyy varmasti myös vuorittain taskulaskimia, kyniä ja sateenvarjoja.
Ilmojen kylmetessä jokaisen vanhemman jatkuva huoli ovat lapset, jotka palaavat koulusta ilman tumppuja (koska ne katosivat välitunnilla) ja päiväkodista lainakintaissa (koska omia ei löytynyt lokerosta, vaikka ne sinne aamulla laitettiin). Minun käsilaukustani löytyy kolmen sateenvarjon suojapussit, eikä varjoista ole tietoakaan. Mies asettaa joka kerta huoltoasemalle poiketessaan nahkahansikkaansa auton katolle tankkauksen ajaksi. Hanskoja lienee satoja pareja pitkin poikin teiden varsilla.
Tänäkin syksynä olen lähes jokaisella Veska-reissulla täydentänyt perheemme varastoja näiden enemmän ja vähemmän mystisesti katoavien asusteiden osalta. Selvästi en ole ongelman kanssa yksin, sillä Veskan liikkeiden asustehyllyjen lomassa käy näin syksyisin melkoinen kuhina. Innostuimme muiden shoppailijoiden kanssa lasten hansikashyllyn luona vaihtamaan ajatuksia ja vinkkejä tumppujen ja rukkasten säilyttämiseksi. Keskustelusta innostuneena tein pikavisiitin Tiimariin ja pienellä tuunauksella lasten hanskapidikkeet saivat aivan uuden ilmeen!
Vaikka sateensuojani oli seuraavana päivänä yhä kateissa, Lassin koulukaverit kadehtivat tumppupidikkeessä komeilevaa heijastinnauhasta askarreltua autoa. Venlakin ihastui ikihyviksi helmikoristeisiin kinnaspidikkeisiinsä. Olin erittäin ylpeä saavutuksestani ja innostuin jo pohtimaan tuotteen mahdollisia markkinoita naapurustossamme. Tosin kohderyhmä pitää vielä pohtia uudelleen, sillä mies suhtautui niiteillä koristeltuihin hansikasklipeihinsä hiukan varauksellisemmin.
Värikästä syksyä!
Vauhtipäivät on koko perheen tapahtuma!
Julkaistu 10.10.2011
Perhe-elämä on välillä varsin uuvuttavaa. Aikuisten töiden, lasten koulu- ja päiväkotiaikojen sekä kaikkien harrastusten ja vapaa-ajan yhteensovittaminen muodostaa kokonaisuuden, jota voisi kuvailla pyöröovissa hiihtämiseksi: jostain on tingittävä, tai muuten kokonaisuus ei suju! Huolellinen suunnittelu on siis kaiken A ja O.
Perhelogistiikan tehokkuuden nimissä teinkin strategisen päätöksen piipahtaa Vauhtipäivillä yksin. Mies saisi huolehtia lapset jääkiekkotreeneihin ja ehtisipä siinä samalla pistää pihakalusteet talviteloille. Itse nauttisin suunnattomasti ostosten teosta ilman jatkuvia ”mutku-mä-haluun” ja ”mennään-mennään-tonne-tonne” -virsiä.
Astelin tutun kauppakeskuksen ovista sisään ja nautin jo etukäteen ostosvilinästä. Säntäsin heti ensimmäiseen liikkeeseen ja sukelsin tarjousten maailmaan. Juuri kun valikoin syyspaitoja Lassille, näin silmäkulmastani hyllyjen välissä vilahtavan jotain tuttua. Tähyilin hetken ympärilleni ja syvennyin sitten uudelleen puuhaani. Hetkeä myöhemmin seuraavassa liikkeessä olin kuulevinani kiherrystä hyllyn takaa. Kiersin housurekin ympäri ja kurkistin hyllyn taakse, mutta en nähnyt mitään. Luulin jo tulleeni höperöksi, kun löysin KeittiöMaailman mallikeittiön tiskipöydältä tutunnäköisen myssyn: ”Kotonakin saa aina nalkuttaa tiskipöydälle kasatuista vaatteista. Onko tämä nyt joku piilokamera?”
Viimein Verkkokauppa.comissa totuus paljastui: ilonkiljahdukset kaikuivat ovelle asti. Mies ja Lassi kaivelivat innoissaan pelivalikoimaa Kerkko-kilpikonnan avustuksella. Hiivin hiljaa miehen selän taakse ja kysyin kuuluvalla äänellä: ”Joko treenit loppuivat, vai kuinka ihmeessä te olette täällä?” Kahdet häkeltyneet ja hiukan nolostuneet kasvot kääntyivät minua kohti. ”Isi sanoi, että meillä on tänään ratekiaharjoituspäivä!” puolustautui Lassi posket punehtuneina. Samalla hetkellä paikalle säntäsi Venla: ”Hälytys, hälytys! Kadotin kohteen sukkahousuosastolle!”
Niin Vauhtipäivien ostokset jatkuivat koko perheen voimin. Välissä ehdittiin myös syödä lounasta ja nauttia tapahtumaohjelmastakin. Lopulta kotimatkalle lähti väsynyt mutta onnellinen porukka. Takapenkillä Lassi käpertyi onnelliselle rullalle ja totesi: ”Kyllä isi ja Kerkko tietää, että jääkiekossa ja ostoksilla ratekia ratkaisee!”
Vauhtipäivien tapahtumat
• Perjantaina esiintyy Jokeri Pokeri Box, taikashow
klo 13.00, 15.00, 17.00
• Lauantaina esiintyy Klovni Sebastian
klo 11.00, 13.00, 15.00
• Vauhtipäivien oma Kerkko -maskotti kiertelee keskuksessa
torstaina klo 15-19, perjantaina klo 12-19 ja lauantaina klo10-16
Halpa-Hallin joulunavaus
Julkaistu 1.9.2011
Kiireessä sattuu ja tapahtuu. Kun päivä kulkee työpaikan palaverisuman kautta iltatapaamiseen, moderni nainen pakkaa matkaan vaihtovaatteet. Niin minäkin tein, melkein. Työpaikalla, kesken iltapäivätapaamisen, huomasin, että pakkaamani vaatepussi oli jäänyt lähtökiireessä kotipihaan autotallin oven viereen.
Aika oli vähissä. Kotiin en ennättäisi, eikä mies ehtisi iltavaatteitani toimittaa. Ja luultavasti iltapäivällä ropsahtanut sade oli jättänyt niihin jälkensä. Tein pikaisen suunnitelman kirjoittamani palaverimuistion kulmaan. Jos lähtisin töistä hiukan aiemmin, ehtisin hakea Veskasta jotain iltaa varten. Niinpä palaverin päätyttyä kirjoitin palaverimuistion tähtitieteellisellä nopeudella puhtaaksi, pistin sen jakoon ja hyppäsin autoon.
Veskassa tutut myyjät auttoivat minua löytämään tarvitsemani nopeasti. Huutelin kiitokset hyvästä palvelusta vielä juostessani ovelle.
Iltatilaisuus meni hyvin, ja olin enemmän kuin tyytyväinen asuvalintoihini.
Aamulla minua vastassa oli sähköposti esimieheltä: ”Hankintaosasto odottaa neuvojasi raaka-ainetilausten kanssa. Muistion mukaiset hankinnat eivät ole aivan teollisuuslaitokselle tyypillisiä raaka-aineostoja.”
PALAVERIMUISTIO
Palaverin aiheet:
Syksyn värit: neutraalit ruskean sävyt tai vahvat ja dramaattiset yhdistelmät, tummat värit yhdistetään tänä syksynä futuristiseen metallin hohtoon.
Syksyllä in: ruutu ja graafiset printit
Syksyn materiaalit: pitsi, nahka, neulos ja trikoo: yhdistele ennakkoluulottomasti!
Muuta: leveät lahkeet, isot etniset korut, matalammat korot, neuleet ja sametti
Palaverissa päätetyt asiat:
Osta: musta pitsikoristeinen paita, näyttävä violetti poncho, mustat nahkamekko, mid heels -avokkaat, iso rannerengas, materiaali puu tai metalli
Trendikästä syksyä!
Veska goes Fashion:
Julkaistu 22.8.2011
Syysmuotinäytös Veskassa 27.8.2011
Sukella trendikkäimpään syysmuotiin Veskan upeassa Syysmuotinäytöksessä:
NÄYTÖKSET LA 27.8.2011 KLO 12, 14 JA 15.30
EXTRA NÄYTÖS* KLO 13
(*)Veskan Casting Call -tilaisuudessa valittujen mallien oma näytös
Löydä syksyn vaatteissa hehkuvat värit, laadukkaat materiaalit ja kauneimmat asusteet. Muotia esittelemässä Veskan Casting Call -tapahtumassa Fashion Teamiin valitut mallit!
Veska goes Fashion! Come along!
Lataa tästä tapahtumatarjoukset
Muita tapahtumia:
KeittiöMaailmassa viikonloppunäyttely 27.–28.8.2011. Tervetuloa!
Kuuletko catwalkin kutsun?
Julkaistu 11.8.2011
Jokainen voi olla malli! Toteuta haaveesi tai kokeile jotain, mistä et ole tohtinut edes unelmoida.
Fashion Team, yksi Suomen tunnetuimmista ja menestyneimmistä mallitoimistoista, etsii erikokoisia ja -ikäisiä miehiä, naisia ja lapsia muotinäytöksiinsä!
Fashion Teamin Casting Call -tilaisuus järjestetään
kauppakeskus Veskassa 20.8.2011 klo 12–14
Ilmoittautuneiden joukosta valitaan erikokoisia ja -ikäisiä naisia, miehiä ja lapsia Mallitoimisto Fashion Teamin listoille ja samalla Kauppakeskus Veskan Syysmuotinäytökseen, joka pidetään lauantaina 27.8.2011 Kauppakeskus Veskassa!
NÄYTÖKSET LA 27.8.2011 KLO 12, 14 JA 15.30
Mukaan tarvitset vain iloisen mielen ja ripauksen rohkeutta.
Tervetuloa astumaan muodin maailmaan!
Koko kesän kestävät juhlaviikot
Julkaistu 2.5.2011
Kesässä on monta hyvää puolta, mutta kaikista paras asia kesäkuukausina ovat erilaiset juhlat: ylioppilasjuhlat, häät, rippijuhlat, puutarhajuhlat ja sunnuntaigrillailutkin.
Vaikkei koko kesää olisi mahdollista lomailla, pitkin poikin kesäviikonloppuja sijoitellut juhlat pitävät huolen siitä, ettei toimistossakaan pääse pitkästymään. Työn ohessa voi pohtia, mitä täydellisessä noutopöydässä tarjottaisiin tai kuinka monta asustetta voi hyvän maun rajoissa yhdistää yhteen kesämekkoon.
Aloitan joka vuosi kesäjuhliin valmistautumisen tekemällä pienen retken vintille. Olen tapani mukaan hamstrannut vuosien saatossa ties minkälaista kesämekkoa ja hametta. Perinteenäni on pakata kesä pahvilaatikoihin jonain syyskuisena viikonloppuna. Kuuntelen sitä samaa Kaikkien aikojen parhaat iskelmäveisut -levyä ja tunnen jo valmiiksi kesäkaipuuta kun hörsöt ja hepeneet tekevät tilaa neuleille ja toppavaatteille. Kesävaateprojektin toinen vaihe sijoittuu loppukevääseen, jolloin pyydän koko perheen
kantoavuksi vinttiin.
Kun sitten avaamme yhdessä huolella kiinni teipattuja pahvilaatikoita, olo on kuin jouluna. Mitäköhän tästäkin banaanilaatikosta löytyy? Ihana! Omistinko minä muka tällaisenkin? On hauskaa tehdä löytöjä omista kätköistään.
Puolen vuoden aikana on ehtinyt unohtaa, mitä kaikkea kesäistä ja kummallista sitä omistaakaan.
Vaikka löytöretkeily omien tavaroiden parissa on mukavaa, suurin osa vuodesta toiseen säilötyistä kesävaatteista on nähnyt jo parhaat päivänsä. Päätin, että teemme nyt kunnollisen inventaarion, jonka seurauksena suurin osa vanhoista kesävaatteista saa lähteä kirpputorille. Lajittelimme vaatteet kahteen pinoon. Toiseen pinoon laitoimme vaatteet, joita aiomme oikeasti käyttää ja jotka ovat sopivankokoisia. Toiseen kasaan kerääntyivät ne releet, joilla ei enää ollut tulevaisuutta meidän kotitaloudessamme. Ilokseni koko perhe osallistui reippaasti lajitteluhommiin ja kirpputorikasa kasvoi korkeammaksi kuin säästettävien vaatteiden kasa.
Päätimme yhteistuumin, että kirpputorimyynnistä saaduilla rahoilla ostamme koko konkkaronkalle Veskasta hienot juhlavaatteet. Vain yksi visiitti tuttuun ostoskeskukseen ja selviämme tyylillä kaikista juhlista tuttavaperheen pojan ylioppilaskekkereistä elokuun viimeisen viikonlopun Maire-tädin 80-vuotisjuhliin asti.
Ja mikä parasta, syksyllä ei tarvitse raahata kymmentä pahvilaatikkoa vinttiin. Luultavasti pärjäämme viidellä.
Mutta ei mietitä sitä nyt. On juhlaviikkojen aika!
Sokerisia onnistumisia
Julkaistu 26.4.2011
Myönnän, ettei minua ehkä tunneta kulmakunnan omistautuneimpana keittiönhengettärenä. Mieheni naureskelee usein, että olen enemmän palaneenkäryinen kuin sellainen pullantuoksuinen äiti. Tästä muutamien palohälytyksien ja hieman persoonallisten ruokalajien aiheuttamasta kyseenalaisesta kunniasta huolimatta päätin, että tänä vappuna meidän perheen vappumunkit tehdään itse.
Seepra ei ehkä pääse raidoistaan, mutta perheenäiti voi ilmeisesti ainakin parantaa keittiömainettaan. Tarkoitan tällä sitä, kuinka eilen leipomani munkit kuuluvat henkilökohtaisten keittiöonnistumisieni lyhyeen historiaan. Ajattelin, että jos kerran minäkin onnistun, kuka tahansa pystyy herkuttelemaan vappuna itse tehdyillä kaloripommeilla. Siksi päätin jakaa anopiltani viekkaudella ja vääryydellä vohkitun menestysreseptin myös teidän kanssanne.
Eli, vappumunkkiresepti olkaa hyvät!
Taikinaan tarvitset
5 dl maitoa
Paketillisen tuorehiivaa
2 kananmunaa
1,5 dl sokeria
2 tl suolaa
1 rkl kardemummaa
100 g voita
13 dl vehnäjauhoja
Munkinpaistorasvaa
Aloita munkkiprojekti liottamalla hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää sekaan sokeri, suola ja kardemumma. Tässä vaiheessa kannattaa pestä kädet ja ottaa sormukset pois, sillä nyt alkaa taikinan alustaminen. Lisää jauhoja äläkä ahdistu, vaikka taikina tarttuu aluksi käsiisi. Kun olet alustanut suurimman osan jauhoista osaksi taikinaa, lisää kulhoon mukaan pehmennyt voi. Kun homma näyttää ihan oikealta taikinalta, peitä se liinalla ja anna tuotoksen kohota vaikkapa puoli tuntia. Pyörittele sitten pyöreitä pallukoita. Jos tykkäät reiällisistä munkeista, tee sormella reikä pallon keskelle ja muotoile fiksunnäköisiksi.
Laita munkinpaistorasva kiehumaan paksupohjaiseen kattilaan. Kun öljy kiehuu, paistele munkit viehättävän ruskeiksi. Reikäkauhaksi kutsuttu keittiöväline on tässä oivallinen apu. Suosittelen myös äärimmäistä varovaisuutta ja malttia kuuman rasvan kanssa operoidessa.
Valuta munkkeja hetkinen talouspaperin päällä ja sokeroi ne silloin kun ne ovat vielä lämpimiä.
Nauti serpentiinit kaulassa siman kanssa!
Niin ja, jos munkit eivät jostain syystä onnistu, Veskasta löytyy varmasti jotain melkein yhtä hyvää.
Pääsiäinen kysyy luovuutta
Julkaistu 20.4.2011
Kuten ehkä jo tiedätte; minä pidän shoppailusta. On mukavaa tulla Veskasta kotiin muutaman ostoskassin kanssa ja ilahduttaa perhettä sekä itseä uusilla vaatteilla ja tavaroilla. Harrastukseni takia tavaraa on ehtinyt kerääntyä paljon ja joudumme silloin tällöin tekemään luovia ratkaisuja varastoinnin suhteen.
Viimeksi eilen jouduin tilanteeseen, jossa toivoin itselleni järjestelmällisyyttä tai ainakin parempaa muistia. Aloin nimittäin etsimään joka paikasta pääsiäiskoristeita. Katsoin kellarista, tarkistin komeroista ja kurkotin yläkaappeihin, mutten nähnyt tipun tipua. Saatuani yläkaappeja availlessani Veskan alennusmyynnistä hankkimani matkalaukun päähäni päätin luovuttaa.
”En nyt valitettavasti muista, mihin vuosi sitten pakkasimme ne kaikki pääsiäiskoristeet”, pahoittelin lapsille viimeisen epäonnistuneen etsintäkierroksen jälkeen.
Venla ja Lassi uikuttivat surkeina, etteivät heidän kasvattamansa rairuohot näytä miltään ilman koristeita.
Yritin vihjata, että ruohon sekaan voi laittaa jotain muutakin kuin perinteisiä tipuja tai suklaamunia.
”Tavanomaisuus on usein tylsää, siksi kannattaa olla luova ja etsiä erilaisia ratkaisuja,” kannustin runnoessani tavaroita takaisin epäloogisiin säilytyspaikkoihinsa. Lapset näyttivät pettyneiltä, mutta mutrusuut taipuivat hymyyn kun sanoin, että pääsiäispupu tuo varmasti yllätyksen yöpöydälle, vaikkei ruohoja tipuilla kansoittaisikaan.
Olin jo unohtanut pääsiäiskoristekeskustelun, mutta kehotukseni luovaan ajatteluun muistui mieleeni kun astelin tänään aamuvarhaisella unenpöpperössä keittiöön.
Pöydällä oli vierekkäin kaksi rairuoholautasta. Venlan ruoho oli ”koristeltu” meikkipussini tarkoin varjellulla sisällöllä. Siellä ne huulipunahylsyt ja kynsilakkapullot kimaltelivat pumpulituppojen vierellä. Lassin käsitys luovasta koristelusta sai pontta maustekaapista. Hänen raeruohoviritelmäänsä peittivät erilaiset maustekasat. Väristä päätellen kuorrutukseen oli käytetty ainakin currya, paprikaa ja pari kourallista merisuolaa. Hymähdin enkä voinut olla vihainen. Itsehän olin jemmannut oikeat koristeet jonnekin teille tietämättömille, ja pyytänyt lapsia etsimään itse erilaisia ratkaisuja.
Tavanomaista tai ei. Päätin, että poikkeamme illalla Veskaan pääsiäisostoksille ja haemme samalla vielä yhden rasiallisen niitä viheliäisiä pääsiäistipuja. Säilytän niitä sitten vaikka samassa paikassa kuin pankkikorttiani, niin ne löytyvät varmasti sitten taas kun rairuohon kasvattaminen on ajankohtaista.
Ainakin kolme vaihdetta
Julkaistu 4.4.2011
Meidän perheellämme on perinne. Heti kun lumet ovat sulaneet ja hiekat on lakaistu kaduilta, nostamme polkupyörät talvisäilöstä ja pistämme ne kuntoon.
Eilen aurinko paistoi sen verran houkuttelevasti, että päätin tarttua toimeen vaikka huoltoyhtiön pojilla riittää vielä lakaisemishommia.
Lähdimme perheen kanssa käymään Veskassa, sillä pyörien kuntoon laittaminen vaatii erilaisia tarvikkeita. Olimme mieheni kanssa sopineet, että Lassi saa tänä vuonna syntymäpäivälahjaksi uuden polkupyörän.
Vanha menopeli on jäänyt auttamattoman pieneksi. Jo viime kesänä Lassi näytti huvittavalta polkiessaan polvet leukaa hipoen.
Edes siinä vaiheessa kun menimme pyöräliikkeeseen sisälle, Lassi ei osannut aavistaa mistä on kysymys. En ollut maininnut sanallakaan, että saattaisimme ostaa Veskasta uuden pyörän. Pyöräliikkeessä käymistä perustelin sillä, että tarvitsemme uuden pyöräpumpun kadonneen tilalle. Selitys meni läpi, sillä lapset ovat tottuneet siihen, etten osaa pitää tavaroita tallessa. Pyöräpumppuja häviää meidän taloudessamme kahdesta kolmeen kappaletta vuodessa.
Kun olimme koko joukon voimin ihailleet uutuuttaankiiltäviä poikien polkupyöriä, mieheni pyysi Lassia nousemaan niistä mieluisimman selkään.
Mukava myyjä antoi Lassin tehdä muutaman metrin pituisen koeajon liikkeen käytävällä. Voi sitä riemua, joka Lassin kasvoilta loistikaan kun sanoimme myyjälle, että eiköhän viedä pyörä kassalle. Nappasimme mukaan vielä saman värisen kypäränkin.
Pyörä laitettiin kotona kellariin odottamaan ensi viikolla olevaa syntymäpäivää ja kellarin avaimet piilotettiin malttamattomilta.
Katselin kellarissa Lassin vanha pyörää, joka näytti ihan leikkikalulta uuden kolmivaihteisen maastopyörän vierellä. Vielä onnettomampi oli Venlan pieni kolmipyöräinen. Silloin sain idean.
Ajoin hetki ennen sulkemisaikaa vielä kerran Veskaan. Hain askartelukaupasta tarroja ja onnistuin löytämään punaista spraymaaliakin. Maalasin Lassin vanhan pyörän reippaan punaiseksi ja liimasin siihen näyttävän valikoiman erilaisia perhostarroja. Ruuvasin tukipyörät siihen kiinni ja ihastelin lopputulosta.
Lassin syntymäpäivä on sitten juhlaa pikkusiskollekin.
Veskan Vauhtipäivät kiittää!
Julkaistu 4.4.2011
Vauhtia ja vaivattomia tilanteita Veskan Vauhtipäivillä!
Julkaistu 30.3.2011
Verkkokauppa.comissa lauantaina 2.4. kello 10–16 paikalla Apple-, HP- ja Maxvision-asiantuntijat, jotka vastaavat asiakkaiden kysymyksiin ja tutustuttavat tuotteisiin.
Lapsille jaetaan ilmapalloja perjantaina kello 11–18 ja lauantaina kello 11–16.
Hurmaava Kerkko-Kilpikonna riemastuttaa pikkuväkeä keskiviikosta perjantaihin kello 12.30–18 ja lauantaina kello 10–16.
Tutustu tarjouksiin ja tapahtumiin sekä osallistu arvontaan: www.vauhtipaivat.fi
Ei Vauhtipäiviä ilman innostusta
Julkaistu 30.3.2011
”Ei odota!”, huusin miehelleni, joka oli kantamassa sanomalehtiä pihan perällä olevaan paperiroskikseen. Muutamalla ketterällä askeleella saavutin hänet pihalta ja pyysin pysähtymään. ”Älä vielä heitä niitä pois. Haluaisin leikata Veskan Vauhtipäivien mainoksen talteen”, anelen ja mieheni antaa minun tonkia vanhojen sanomalehtien joukosta sen lehden, jossa muistelen nähneeni ilmoituksen. Mieheni hyväksyy määrätietoisen toimintani, sillä hän tietää, että hyvien tarjousten joukossa on varmasti myös jotain hänen teknisesti orientoitunutta mieltään houkuttelevaa.
Kotona levitän sanomalehden keittiön pöydälle, ja ympyröin ilmoituksesta kaikki tarjoukset, joista meidän perheemme voisi hyötyä. Niitä on paljon.
Kun valmistauduimme ostosreissuun, huomasin, että lapset olivat tavanomaista innostuneempia lähtemään mukaan. Ehkä Lassi että Venla muistavat kuinka hauskaa heillä on ollut edellisillä Vauhtipäivillä. Itse asiassa lapset taisivat tässä jokunen aamu sitten kyselläkin, koska he pääsevät taas leikkimään tutun Kerkko-kilpikonnan kanssa.
Kun koko perhe on pakkautunut autoon, katselen leikkaamaani lehti-ilmoitusta ja kuuntelen takapenkillä innosta kihiseviä lapsia.
”Lapsilla on niin helppoa. He saattavat innostua pitkäksi aikaa jostain maskottikilpikonnasta”, sanon ratissa olevalle miehelleni.
”No, etpä sinäkään yhtään ankealta vaikuta. Harva ihminen pitää shoppailusta yhtä paljon kuin sinä”, mieheni naurahtaa ja osoittaa lehti-ilmoitusta.
”No, tällä kertaa minun innostumiseni on Vauhtipäivien hyvien tarjousten takia edullisempaa kuin yleensä”, ilmoitan ja isken silmää.
Kevät alkaa vaatekaapista
Julkaistu 14.3.2011
Jos minä jotain rakastan, niin keväistä valoa. Ennätyskylmän talven jälkeen nämä valoisat päivät tuntuvat ansaituilta. Ensin tulee valo. Sitä seuraa lämpö. Sitten kun näitä kahta on tarpeeksi, ollaankin jo kesässä.
Kevään saapumisen huono puoli on se, että valo on julma. Sälekaihtimien välistä siivilöityvä valo paljastaa kaiken sen pölyn, minkä pimeät kuukaudet ovat peittäneet. Päätän masinoida koko perheen suursiivoukseen, jonka jälkeen tässä taloudessa tuoksuu ja näyttää raikkaalta.
Suunnitelma muuttuu, kun vilkaisen peiliin. Sieltä katsoo väsähtänyt nainen, jonka kalpeaa naamaa en ole tunnistaa omakseni. Näyttää siltä, että tällä kertaa minä olen kotiani nuhjuisempi. Laitan asiat tärkeysjärjestykseen, ja hyppään auton rattiin, kun muu perhe on katsomassa jääkiekkoa.
Hurautan kuivaa moottoritietä pitkin Veskaan. Tutuilla käytävillä minua vastaan kävelee ihmisiä kevättakeissaan. Oma toppatakkini paljastaa nolosti, että olen jämähtänyt muutaman viikon takaisiin pakkaslukemiin.
Heti kun pääsen ensimmäiseen vaatekauppaan, oloni alkaa helpottua. Vaaleat sävyt, kepeät materiaalit ja kauniit kuosit tuntuivat terapeuttiselta tummien neuleiden ja kuukausitolkulla jatkuneitten pitkäkalsarikelien jälkeen. Ensimmäisessä kaupassa innostun asusteista, toisessa mallaan melkein jokaista paitapuseroa, kolmannessa avulias myyjätyttö saa minut taivuteltua kokeilemaan trendikkäitä korkeavyötäröisiä pöksyjä, jotka näyttävätkin päälläni yllättävän hyvältä. Mukaan tarttuu myös koko joukko tuliaisia perheelle.
Kotona edessä on kevättuliaisten jakotilaisuus. Sitten sovitan uusia kevätvaatteitani ja pidän perheelle pienimuotoisen muotinäytöksen olohuoneessamme. Harpon edestakaisin uusissa korkokengissäni ja lähettelen vaativalle yleisölleni lentosuukkoja. Mies myhäilee, ja Venla sekä Lassi taputtavat keväiselle äidilleen.
Kun myöhemmin päivällä laitan löytöjäni vaatekaappiin tajuan äkkiä, ettei talven aikana ylikasvanut hiuskuontaloni ole yhtään sovussa raikkaiden kevätvaatteideni kanssa. Päätän varata heti huomenna ajan kampaajalle. Tänä vuonna aloitan kevätsiivouksen itsestäni. Onneksi pian alkavat Veskan Vauhtipäivät, että saadaan raikas kevätilme kotiinkin!
Talvi on välineurheilun aikaa!
Julkaistu 15.2.2011
Eräänä talvisena lauantaiaamuna istuin unisena ja tukka pystyssä juomassa aamukahvia, kun mies säntäsi keittiöön täynnä tohinaa. ”Tänään alkaa uusi elämä!” hän kertoi intoa puhkuen. ”Olen jo tehnyt suunnitelman siitä, että harrastan tästä eteenpäin liikuntaa joka päivä. Ja tällä kertaa päätös pitää, sillä lähden nyt Veskaan hakemaan oikein kunnon varusteet!”
Hiukan epäilin moista intoa, mutta mitäpä siihen sanomaan ja toisen motivaatiota murtamaan. ”Sehän kuulostaa hyvältä!” mumisin, ja piilouduin lehden taakse, jotta mies ei saisi päähänsä alkaa hätyytellä minuakin jumppakärpäsellään.
Kovalla tohinalla mies pukeutui ja katosi sitten ulko-ovesta. Aamiaisen jälkeen lähdin lasten kanssa kyläilemään ystävättäreni perheen luokse. Ystäväni oli kovin innoissaan mieheni urheiluinnostuksesta: ”Ajattele nyt, kun hän aloittaa hyvissä ajoin, on sinulla ensi kesänä sellainen rantaleijona, että oksat pois!” Mielikuva lihaksikkaasta ja ruskettuneesta miehestäni pihatöissä alkoi jo innostaa minuakin.
Illalla palasimme kotiin. Keskellä eteistä seisoi uutuuttaan hohtava kuntopyörä ja sen sarvista roikkui muovikasseja, joista pilkotti urheiluvarusteita ja -vaatteita. Pusseista löytyi kaikkea painoista pilkkivälineisiin ja urheiluaiheisiin pelikonsolipeleihin. Kuntopyörää vasten nojasi tyylikäs pari suksia.
Ensihämmästyksestä toipuessani huomasin, että lattialla lojui tuttu rapiseva käärepaperi, ilmassa leijui herkullinen tuoksu, ja olohuoneesta kuului kova meteli. Kiersin tavaravuoren ohitse katsomaan, mistä oli kysymys. Olohuoneen ovella seisahduin kuin seinään, osin järkytyksestä osittain, koska valtava pahvilaatikko esti etenemisen. Uudesta valtavasta televisiosta tuli mäkihyppyä. Mies istui sohvalla yllään uutuuttaan hohtava ulkoiluasu, ympärillään valtava läjä täytettyjen leipien papereita ja hurrasi äänekkäästi.
Huomatessaan minut hän nolostui ihan pieneksi hetkeksi. Sitten ilme kuitenkin kirkastui: ”Olin niin kovin väsynyt, kun viimein olin saanut kaikki tarpeelliset välineet hankittua, että päätin perehtyä hiukan tarkemmin erilaisiin lajimahdollisuuksiin. Ja ulkona on niin kylmäkin. Mutta huomenna, silloin alkaa uusi elämä ihan varmasti!”
Ystävänpäivälahjoja rakkaalle
Julkaistu 2.2.2011
Minä rakastan juhlia ja lahjoja, sekä niiden antamista että saamista. Pienelläkin muistamisella voi saada toiselle todella hyvän mielen. Juhlat tekevät elämästä värikkään; aina on jotain, mitä odottaa. Siksi minä haluan juhlia sekä antaa (ja saada) lahjoja kaikkina mahdollisina juhlapäivinä: synttärit, nimpparit, joulu, vuosipäivät ja niin edelleen.
Viime vuonna odotin jännityksellä ystävänpäivää. Olimme päättäneet pitää parisuhdepäivän; lapset mummulaan, hyvää ruokaa, viiniä, romantiikkaa... ja tietysti ystävänpäivänlahjat.
Jotta mies varmasti muistaisi lahjani, aloitin kampanjani jo muutamaa viikkoa etukäteen. Muistuttelin asiasta aina silloin tällöin, ja ympyröin Veskan ilmoituksista kivoja lahjaehdotuksia, kirjoitinpa kokonikin aina tuotteen viereen. Päivän lähestyessä laitoin muistutuksen hänen puhelimeensa, ja kirjoitin jokaiseen kauppalistaan ”rakkauslahja vaimolle, jotain pientä vain”. Pieni alusasu tai ehkä pieni käsilaukku, myhäilin mielessäni.
Ystävänpäivä koitti. Jännittyneenä odotin, mitä mies pitäisi uudesta kashmir-neuleeseen kääritystä tabletti-tietokoneestaan. Mies soitti minulle kotimatkalla autosta. ”Kivaa, että pääset ajoissa kotiin! Lapset ovat jo mummulassa”, liversin ja muistutin sitten vielä varmuuden vuoksi: ”Jos jotain on unohtunut, ehdit kotimatkalla poiketa vielä Veskaan.”
Auto kaarsi pihaan. Asetuin asemiin kuohuviinilasin kanssa, ja suoristin pitsihepeneni helman. Ovi aukeni, ja mies astui sisään. Heti ovella hän tuuppasi käteeni pahvirasian. Säntäsin rasia kädessä saksia hakemaan. Mies jäi seisomaan hämmentyneenä eteiseen: ”Kulta, minä en oikein osannut valita, kun molemmat ovat ajankohtaisia. Mutta eikös tänään ole vähän juhlapäivä…” Ihanaa, alusasu JA timantti! Saksia ei löytynyt. Revin lahjanauhan poikki hampaillani. Jännityksestä vapisten nostin rasian kanta. Laatikossa tönötti vierekkäin Runebergin torttu ja laskiaispulla.
En puhunut sanaakaan ennen kuin seuraavana aamuna lähdimme Veskaan lahjaostoksille.
Älä lupaa, mitä et voi pitää!
Julkaistu 3.1.2011
Miehen kanssa sovimme, että teemme toistemme puolesta yhden uuden vuoden lupauksen. Minä lupasin miehen puolesta, että hän maalaa heti keväällä terassin kaiteen. Mies lupasi minun puolestani, etten mene Veskan alennusmyynteihin tammikuussa, koska kuulemma löydän sieltä aina liikaa ostettavaa.
Seuraavana päivänä mies huomasi tarvitsevansa uuden toppatakin, vanhan kaulukset olivat ihan rispaantuneet. Venlan rukkasiin paloi reikä, kun hän yritti asetella lumipalloa lumilyhtyyn palavan kynttilän yläpuolelle. Suksien siteet repivät Lassin toppahousujen puntit. Ja minä nyt vaan näytin auttamattomasti menneen talven lumiukolta vanhassa ulkoiluasussani.
Kolme päivää lupauksien lähdimme etsimään vaatteita perheelle. Mies ajoi auton päättäväisesti täysin vieraan kaupan pihaan. Pysäköintipaikkoja oli ehkä kymmenen ja kaikki varattuja. Sisällä oli kuuma ja aikamoinen sekasorto. Mitään ei löytynyt. Kahvitauko olisi tehnyt terää, mutta kahvilaa ei näkynyt. Nälkäkin olisi. Lapsia hermostutti.
Lopulta löysin ulkoiluvaateosastolle. Nostelin esille erilaisia vaihtoehtoja, ja yritin olla huomaamatta mieheni ja Lassin kauhistuneita ilmeitä: ”Kyllä tätä voi kai poikakin pitää…”
Hiki otsalla kaivelin koreja ja hyllyjä. ”Veskassa tämä olisi niin helppoa”, jupatin. Kun seuraavan kerran katsoin taakseni, koko perheeni oli kadonnut. Kiertelin myymälää huhuillen heitä, kunnes näin automme kaupan ulko-oven edessä.
Mies ei sanonut mitään koko matkalla Veskaan. Mitenkähän käy terassin kaiteen maalauksen?